Pakkanen

Pakkaset tulevat – estä putkien jäätyminen

Tiedättehän, saamme joka vuosi lukea mediasta jo kliseiseksi muodostuneet sanat “talvi yllätti autoilijat” – näinhän se menee.
Sama voi koskea omalla tavallaan myös kiinteistönomistajia. Putkistojen jäätymisriski on säiden viiletessä todellinen.
Alla varsin järkeviä sanoja asian tiimoilta LVI-TU:n Arvo Ylöseltä.

– Ennakoivin terveisin, LVI-Neron väki


 

Lauha sääjakso on tältä erää ohi, ja luvassa on pakkasta koko maahan. Kylmä sää lisää vesijohtoputkien jäätymisriskiä. Sitä voidaan pienentää muutamilla yksinkertaisilla toimenpiteillä, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä muistuttaa.

Putkissa oleva vesi alkaa jäätyä, kun veden lämpötila laskee pakkasen puolelle. On tärkeää varmistaa, että putket ovat sellaisissa tiloissa, joissa lämpötila pysyy plussan puolella.

  •  Varmista, että syyskauden jäljiltä ovet ja muut aukot ovat tiiviisti suljettu, ja että tilojen lämmitysjärjestelmä toimii ja pitää ne riittävän lämpiminä. Jos sisälämpötila uhkaa laskea pakkasen puolelle, käytä lisälämmitintä, Ylönen sanoo.

Automatiikka kannattaa tarkistuttaa

Ilmastointikoneiden lämmityspatteri jäätyy pakkasella nopeasti, jos patteriin ei tule riittävästi lämmintä vettä. Sama koskee liiketilojen tuulikaappien lämminilmakoneita.

  • Automatiikan ja lämmityksen toiminta on hyvä tarkistaa pakkaskauden lähestyessä. Huoltoliikkeen tekemä tarkastus on aina edullisempi vaihtoehto kuin jäätymisvaurioiden korjaus.

Ylönen muistuttaa, että putkien jäätyminen on todennäköistä tänäkin talvena, jos ne ovat jäätyneet aiempina vuosina. Normaalisti paksu lumipeite toimii eristeenä maassa oleville putkille, mutta nyt suuri osa Suomea on kokonaan ilman lumipeitettä. Riskiä voi pienentää laittamalla putkireittien kohdalle eristysmateriaalia.

Sulatus on ammattilaisen hommaa

Turvallinen peruslämpö estää jäätymisen. Vapaa-ajan asunnoissa ja tiloissa, joissa ei päivittäin oleskella, lämmitysjärjestelmän toiminta on tarkistettava ennen pakkasten kiristymistä. Tarkastuskäyntien yhteydessä sisätilojen väliovet voi jättää auki.

  • Äärimmäisenä varokeinona kovimmilla pakkasilla voi jättää hanan auki pienelle virtaukselle, sillä virtaava vesi ei jäädy niin helposti kuin paikallaan oleva, Ylönen vinkkaa ja jatkaa:
  • Jos kaikista varotoimista huolimatta putket ovat jäätyneet, niiden sulattaminen kannattaa aina jättää ammattitaitoisen LVI-liikkeen tehtäväksi. Pahimmassa tapauksessa vesi on jäätyessään ja laajetessaan voinut rikkoa putken. Sulattaminen vaatii oikeita menetelmiä ja laitteita: niillä estetään lisävahinkojen syntyminen. Avotulta ei saa käyttää tulipaloriskin vuoksi.

Linkki alkuperäiseen uutiseen:
http://www.lvi-tu.fi/pakkaset-tulevat-esta-putkien-jaatyminen-2/

Nibe ilma-vesilämpöpumppu

Lämpöpumput ohittivat öljylämmityksen

Meiltä kotimaasta hyviä uutisia. Ihmiset alkavat vähitellen ymmärtää lämpöpumppujen erinäiset suorat omakohtaiset taloudelliset hyödyt sekä positiiviset ympäristövaikutukset. Vielä on matkaa esimerkiksi arvoisan naapurimaamme Ruotsin tilanteeseen, jossa vähäpäästöiset energiantuottoratkaisut alkavat olla lämmitysmuodoista merkittävin. Mutta, tulemme pienin askelin lujaa perässä.

Meillä Neron väellä on omakohtaisesti vahva usko siihen että erilaiset lämpöpumput sekä aurinkolämpö ja -sähkö tulevat herättämään yhä enemmissä määrin voimakasta suosiota markkinoilla, ollen myös tulevaisuudessa merkittävä työllistäjä yrityksellemme. Suurin osa (yli 80 %) viime aikoina asentamistamme energiantuottojärjestelmistä ovat pohjautuneet joko lämpöpumppu- tai aurinkotekniikkaan.

Alla olevassa artikkelissa ennustetaan mm. maalämpöpumppujen suosion kasvavan edelleen, joka sekin on mainio asia. Etenkin kiinteistön pääasiallisen lämmitysmuodon uudistusta harkitsevan ei kannata missään nimessä kuitenkaan jättää ilma-vesilämpöpumppuja valinnan osalta vaille huomiota, niiden hankintakustannukset ovat lähes aina maalämpöä edullisemmat.

– Eemeli Pentinmikko / LVI-Nero Oy


 

Rakennuslehden uutinen

Lämpöpumput ovat ohittaneet öljylämmityksen lämmitysmuotona Suomessa. Lämpöpumppuyhdistys Sulpun tuoreiden tilastojen mukaan Suomessa on noin 700 000 lämpöpumppua, jotka tuottavat lämpöä hieman yli neljä terawattituntia eli yhden Loviisan ydinvoimalayksikön verran.

”Laskelmiemme mukaan kuluttajat sijoittavat noin 400 miljoonaa euroa lämpöpumppuihin vuodessa. Tästä summasta puuttuvat suunnittelun, rakennuttamisen, valvonnan ja huollon kustannukset”, Sulpun toimitusjohtaja Jussi Hirvonen kertoo.
Suomessa on arvioiden mukaan noin 1,4 miljoonan kohteen potentiaali lämpöpumpuille, biopolttoaineille ja kaukolämmölle. Lämpöpumppumarkkinoilla näkyy tällä hetkellä kerrostalokohteiden jatkuva lisääntyminen.

Konsulttiyhtiö Gaian tekemän lämpöpumppuskenaarion mukaan vuonna 2030 Suomessa olisi 1,7 miljoonaa lämpöpumppua, joiden yhteenlaskettu bruttolämmöntuotto olisi noin 22 terawattituntia. Eniten kasvua ennustetaan maalämpö- ja ilmalämpöpumpuille. Myös lämpöpumppuasennukseen on tulossa aiempaa parempaa ammattitaitoa, kun lämpöpumppuasentajan tutkinnon uudistus saadaan tehtyä.

Ruotsi ykkönen

Euroopassa myydään vuodessa noin 800 000 lämpöpumppua. Maalämpöpumput dominoivat markkinoita Ruotsissa, Suomessa ja Sveitsissä. ”Muualla Euroopassa taas näkyy siirtyminen ilmalämpöpumppuihin”, Euroopan lämpöpumppuyhdistyksen EHPA:n puheenjohtaja Martin Forsén kertoo.

Forsénin mukaan toinen selkeä trendi on käyttövesilämpöpumput, joihin erityisesti ranskalaiset ovat innostuneet. Niitä myytiin viime vuonna Ranskassa jo yli 110 000 kappaletta. Toisaalta esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa lämpöpumput eivät ole yleistyneet, sillä viranomaiset suosivat tukiaisten avulla kaasulämmitystä.

”Ruotsin kypsillä markkinoilla ollaan jo siirtymässä seuraavaan vaiheeseen, jossa vanhempaa lämpöpumpputekniikkaa korvataan uudemmalla. Siellä asennetaan tällä hetkellä esimerkiksi aurinkokeräimillä varustettuja pumppuja. Maan omakotitaloista yli 60 prosenttia lämmitetään lämpöpumpuilla, ja näin on tehty jo yli 10 vuotta.”

Ruotsissa lämpöpumpuilla on korvattu öljylämpökattiloita ja suoraa sähkölämmitystä. Ruotsin lämmitysöljytilastoissa vaikutukset näkyvät dramaattisesti. Vuodesta 1970 lähtien tehtyjen tilastojen mukaan lämmitysöljyn käyttö on vähentynyt 94 prosenttia, ja tällä hetkellä öljynkäytössä ollaan vuoden 1946 tasolla.

”Myös sähkönkäyttö on vähentynyt lämmityksessä. Vuodesta 1990 vuoteen 2014 sähkön käyttö lämmityksessä on vähentynyt lähes kolmanneksella eli 29 prosenttia”, Forsén kertoo.

Linkki alkuperäiseen uutiseen:
http://www.rakennuslehti.fi/2015/12/lampopumput-ohittivat-oljylammityksen/