Maalämpöpumput ottavat energiaa maaperästä tai vesistöstä

Maaperä ja vesistö on valtava, lähes loppumaton lämpövarasto ja samalla ylipäätään yksi tärkeimmistä lämmönlähteistä. Tietystä syvyydestä alkaen maaperän peruslämpötila on noin kymmenen astetta. Ympäristöilmaan verrattuna lämpötila on hyvin vakio. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka maan tai vesistön pintakerros olisi jäätynyt, käyvät maalämpöpumput edelleen tehokkaasti, koska lämmönlähteen ja menoveden virtauslämpötilan välinen ero pysyy suhteellisen alhaisena myös talvella.

Maalämpöpumpun toiminta

Kuten kaikki muutkin lämpöpumput, myös maalämpöpumppu toimii samalla periaatteella: ensin lämpöenergia kerätään maaperästä tai vesistöstä ja siirretään sitten kylmäaineeseen. Kylmäaine höyrystyy ja höyry tiivistetään kompressorin avulla. Tämä ei ainoastaan lisää painetta vaan nostaa myös sen lämpötilaa. Lämmönvaihdin (lauhdutin) absorboi tuloksena olevan lämmön ja välittää sen lämmitysjärjestelmään.

Keräimet asennetaan maan- tai vedenpinnan alle

Geotermisen energian keräämiseksi putkijärjestelmä asennetaan yhteen tai useampaan porakaivoon, tai ns. vaakakeruupiiriin (vaakasuoraan riviin tai spiraaliin muotoon) jäätymisrajan alapuolelle. Vaakakeruupiirinä voi toimia esimerkiksi pelto, muu piha-alue tai vesistö. Maassa ollessaan vaakapiirin putkien asennussyvyys on noin 1-2 metriä. Keruuputket voidaan asentaa myös vesistöön, jolloin putket upotetaan painojen avulla vesistön pohjaan. Keruuputkissa kiertää jäätymätön alkoholin ja veden seos, joka absorboi lämpöenergian maasta/vedestä ja siirtää sen lämmönvaihtimeen. Vaaditun keräysalueen koko riippuu muun muassa kyseisen rakennuksen lämmitysvaatimuksista. Käytännössä se on 1,5 – 2 kertaa lämmitettävä pinta-ala.

Keräinputket absorboivat lämpöenergiaa lähialueelta. Energiaa tuottavat auringonsäteily ja sadevesi. Siksi maaperätyypillä on ratkaiseva merkitys keräinputkien energiantuotannossa. On tärkeää, että putkijärjestelmän yläpuolella oleva alue ei ole päällystetty tai rakennettu. Vesistöön asennetun keruupiirin toimintaan vaikuttaa mm. vesistön syvyys.

Luvat porauksille

Lämmönkeruupiirille on saatava tarvittavat luvat ympäristöviranomaisilta. Lupamenettely vaihtelee kunnittain, joten asiasta kannattaa ottaa etukäteen hyvin selvää.

Asiantuntijat suosittelevat, että suunniteltu hanke koordinoidaan vastaavan hallintoviranomaisen kanssa, jotta voidaan selvittää edellytykset vesihuollon näkökulmasta. Näin vältetään myös tarpeettomat suunnittelukustannukset, se on useimmissa tapauksissa maksutonta. Tiedot voidaan joissakin tapauksissa antaa myös puhelimitse.

Maalämpöpumpun etuja

Maalämpöpumpun käytössä on lukemattomia etuja. Tässä tärkeimpiä:

– Ilmainen lämmönlähde, lämpöä saatavana joka päivä ympäri vuoden

– Käyttö tehokasta myös talvella tasaisesti korkeiden lämpötilojen ansiosta

– Voidaan käyttää kesällä myös viilentämiseen Natural Cooling -toiminnon avulla