54 kW maalämpöpumpun, 4 x aurinkokeräinten ja 120 kW öljykattilan asennus, Saarijärvi / Keski-Suomi

Kurssikeskukseen asennettiin 54 kW -tehoinen  Oilon RE HT maalämpöpumppu, 4 kpl 650 litraisia Oilon kerrosvaraajia, 120 kW -tehoinen Ariterm E -kiinteistö-öljykattila sekä 4 kpl Capito CC HPV S12 peili-tyhjiöputkiaurinkokeräimiä.

Kiinteistöjen päälämmitysmuotona toimi aiemmin 120 kW -tehoinen öljykattila + kattilaan asennetut sähkövastukset, millä lämmitettiin talon lämmin käyttövesi, sekä vesikiertoinen lämmityspiiri. Öljynkulutus oli suurimmillaan noin 31.000 litraa vuodessa.

54 kW -tehoinen Oilon RE HT-maalämpöpumppu on varustettu kahdella päällekäin asetellulla 27 kW -tehoisella kompressoriyksiköllä ja se kykenee tuottamaan kompressorin avulla +75 °C vettä (normaali RE-maalämpöpumppu tuottaa enintään +68 °C vettä).

Kaksi varaajaa toimii lämmitysverkoston veden työsäiliöinä/puskurivaraajina, toiset kaksi varaajaa toimivat lämpimän käyttöveden varaajina. Kaikki varaajat varustettiin kahdella käyttövesikierukalla. Lämmin käyttövesi esilämmitetään lämmitysverkoston varaajissa, mistä vesi johdetaan loppulämmitettäväksi käyttövesivaraajiin.

Käyttövesivaraajiin kytkettiin lisäksi 4 kpl aurinkokeräimiä, millä kevennetään aurinkoisena aikana maalämpöpumppujen kompressorien kuormitusta. Aurinkokeräinten avulla parannetaan kompressorien elinkaariennustetta, sekä tuotetaan käyttövettä pienin käyttökustannuksin. Sähköenergiaa kuluu vain kiertovesipumppujen ja aurinkokeräinjärjestelmän ohjausautomatiikan toimintaan.

Kohteeseen asennettiin myös koko rakennuskannan energiantarpeen kattava öljykattila, millä tuotetaan lämpöä energiankulutuksen huippukuormien aikana, sekä tarvitaessa lämpöpumpun häiriötilanteessa. Kattilalla voidaan lopputulistaa myös lämmin käyttövesi, mikäli sitä ei kyetä lämmittämään jossakin tilanteessa riittävään lämpötilaan maalämpöpumppujen avulla.

Täydentäväksi varajärjestelmäksi valittiin öljykattila sähkölämmitysjärjestelmän sijaan, koska kiinteistön sähköliittymä ei riittänyt 120 kW tehoiselle sähkölämmitysjärjestelmälle, tai riittävän suuren sähköliittymän rakentaminen ei olisi ollut taloudellisesti perusteltua. Kohteeseen ei asennettu täysitehoista (120 kW -tehoista) maalämpöjärjestelmää, koska sen perustamiskustannukset olisivat olleet taloudellisesti liian suuret, eivätkä tilat olisi mahdollistaneet riittävän suurien/useiden varaajien asentamista.

Maalämpöpumput keräävät energiaa saviseen maahan asennetusta vaakakeruupiiristä. Lämmönkeruukenttään asennettiin 10 kpl 400 metrin pituisia putkilenkkejä. Lämmönkeruukenttä sijaitsee noin 50 metrin päässä päärakennuksesta. Rakensimme koko lämmönkeruukentän ja rakennuksen välille eristetyn kanaalikotelon, missä lämmönkeruukentästä sisälle tulevat ja sisältä kenttään palaavat putket kulkevat eroteltuna. Kotelon materiaalina suulakepuristettu polystyreeni-/XPS-eristelevy.

Maalämpöjärjestelmään asennettiin lisävarusteena Siemens OZW 672 etäohjain. Etäohjaimen avulla lämpöpumpun toimintaa voi seurata ja ohjata mobiililaitteella tai tietokoneella. Etäohjain mahdollistaa myös erittäin tarkan lämpöpumpun toiminnan tilastoinnin. Toimintahäiriöitä voidaan diagnosoida ja käsitellä etänä tarvittaessa myös suoraan laitevalmistajan taholta, tämä madaltaa huoltokustannuksia ja nopeuttaa ongelmien käsittelyaikaa.

Urakka sisälsi haastavia purku- ja lämmityslaitteistojen siirtotöitä ulko- ja etenkin sisätiloissa. Haastavaksi työt teki erityisesti eri korkuiset tasot, sekä kapeat ja matalat karmit. Karmeja sekä tiilirakenteita täytyi purkaa ja uudelleenrakentaa urakan aikana.
Vanha öljykattila oli asennettu hitsatun ja paikalleenvaletun metallikehikon sekä -levyn päälle. Metalliosat purettiin plasmaleikkurin avulla. Vanhojen laitteistojen purku- ja poisvientityöt veivät kaksi työpäivää, uusien laitteistojen kuljetustyöt sisätiloissa veivät kuudelta henkilöltä kaksi työpäivää. Myös rakenteiden poraustyöt olivat normaalia haastavampia. Paksuimman porattavan seinän vahvuus oli 2,4 metriä. Kyseiseen seinään porattiin 4 kpl 90 mm reikiä.

Yhteistyökumppanina pyrittiin suosimaan paikallista työvoimaa.

• Seinärakenteiden timanttiporaus- ja sahaustyöt toteutti KS-Timanttityöt (http://www.ks-timantti.fi/)
• Raskaiden laitteistojen kuljetusapuna oli EPT Kone ja Laite Oy (http://eepeetee.fi/)
• Plasmaleikkuutyöt toteutti TKR-Metal Oy (http://www.tkrmetal.com/)
• Lämmönkeruukentän maansiirtotöistä vastasi Koneurakointi Vidman Pekka Tmi
• Sähkösuunnittelutöiden osasuunnittelusta vastasi Sähkösuunnittelu Veli-Pekka Piispanen Oy  (https://www.v-ppiispanen.fi/)
• Sähkötyöt toteutti Sähköurakointi J Hänninen Ky