Hybridilämmitys on edullisin lämmitysmuoto pientalossa

Hybridilämmitys

Kuten olemme asiakkaillemme todenneet monessa eri lähteessä, ei ole olemassa yhtä parasta energiantuottoratkaisua.
Yhteen kohteeseen saattaa parhaiten soveltuva ratkaisu olla maalämpö, toiseen pellettilämmitys. Useissa tapauksissa ratkaisu voisi olla monella tapaa järkevintä toteuttaa jonkinmuotoisena hybridiratkaisuna. Esimerkiksi olemassa olevan öljykattilan rinnalle asennetaan ilma-vesilämpöpumppu tai aurinkokeräimet.

Lämmitysenergia Yhdistys käsitteli myös asiaa tiedotteessaan hiljattain selkeästi ja ytimekkäästi. Tiedotteen sisältö löytyy alta.

Tiedote käsittelee vain öljylämmityksen ja ilma-vesilämpöpumpun yhdistelmää. On hyvä muistaa että tarjolla on myös lukuisia muita hybridiratkaisuja.

Energiantuotossa, kuten vaikkapa käyttöveden- tai lämmitysverkoston lämmityksessä hybridiratkaisu / -lämmitys tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että kiinteistön lämmittämiseen käytetään esimerkiksi kahta tai useampaa energiantuottomuotoa.

Kauttamme on saatavilla myös erillis- / jälkiasennuksena tai uuden energiantuottojärjestelmän asennuksen yhteydessä erilaisia energianmittauslaitteistoja, joilla kyetään mittaamaan kulutettuja ja tuotettuja energiamääriä.

– Eemeli Pentinmikko & Juha Sorri / LVI-Nero Oy


 

Lämmitysöljyn hinnanlaskun myötä on hybridilämmityksen omaavien syytä tarkastella, kuinka lämmitysjärjestelmää kannattaa käyttää saadakseen mahdollisimman energiatehokkaan ja käyttökustannuksiltaan edullisimman lopputuloksen aikaan.

Mikäli käytössä on öljykattilan ja ilma-vesilämpöpumpun yhdistelmä, niin nykyisellä öljyn hinnalla ei lämpöpumppua kannata ”vedättää” valmistajan lupaamiin minimikäyttölämpötiloihin, vaan ottaa se lämpö jo aiemmin öljykattilasta.

Yleensä öljykattila ja ilma-vesilämpöpumppu on asennettu saneerauksen yhteydessä vanhaan patterilämmitteiseen omakotitaloon. Tällöin menoveden lämpötilat ovat suhteellisen korkeita jo alle -10 °C pakkasella. Jos lämmitysverkosto on mitoitettu 60/40-lämpötiloille, on menoveden lämpötila +45…+55 °C. Tällä ulkoilman lämpötilalla ilma-vesilämpöpumpun COP on n. 2-2,5 laitevalmistajasta riippuen.

Käyttökustannuksia vertailtaessa voidaan tarkastella keskimääräisen omakotitalon vuotuista energian tarvetta, joka on n. 20 000 kWh vuodessa. Alle -10 °C talvikuukausia on noin 3 kk. Silloin koko vuoden energiasta käytetään n. 8000 kWh.

Kun tuo 8000 kWh tuotetaan ilma-vesilämpöpumpulla, jonka COP on noin 2, se tarkoittaa se, että tarvitaan ostosähköä n. 4000 kWh. Keskimääräinen sähkönhinta on 0,14 €/kWh (sis. siirtohinnan) ja tällöin ilma-vesilämpöpumpulla tuotettu lämmitys maksaa 4000 kWh x 0,14 € = 560 €. Mikäli sama lämpöenergia tuotetaan öljykattilalla, jossa polttimen säädöt ovat kunnossa ja kattiala on puhdistettu, niin sen palamishyötysuhde on n. 94 %. Tällöin tarvitaan 8000 kWh:n energian tuottamiseen n. 850 l öljyä ja öljynhinta toimitusmaksuineen on n. 0,66 €/l eli öljyllä lämmittämisen kustannuksena saadaan 850 l x 0,66 € = 561 €.

Kannattaa tutkia oman lämpöpumpun hyötysuhdetta matalissa ulkolämpötiloissa, kun tuotetaan korkeampaa menoveden lämpötilaa. Silloin voi helposti laskea, missä ulkolämpötilassa kannattaa siirtyä käyttämään öljyä lämpöpumpun sijaan.

Leutoina jaksoina, kun ilma-vesilämpöpumpun tarvitsee tehdä matalampaa menoveden lämpötilaa ja ulkoilmasta saadaan energiaa hyvällä hyötysuhteella (COP yli 2,5) kuormittuu lämpöpumppu vähemmän ja siitä saadaan tarvittava energia lämmittämiseen. Tämä puolestaan pidentää lämpöpumpun käyttöikää ja vähentää sen huoltokustannuksia.

 

Lähde ja linkki alkuperäiseen uutiseen:
Lämmitysenergia Yhdistys ry. / Suomen Lämmitystieto Oy
http://www.ley.fi/wp-content/uploads/Tiedote-Hybridil%C3%A4mmmitys-kannattavin-pientalossa.1.pdf